Näitkö uutisen, jossa kerrottiin alkoholilla olevan terveysvaikutuksia? Heräsikö kysymys, että ovatko päihteet sittenkään niin pajasta, kuin väitetään? Etsitäänpä tietoa laajemmin googlaamalla ”Alkoholin terveysvaikutukset”. Hakutuloksia tulee satoja. Mitkä näistä tuloksista ovat siis luotettavia?

Jättitutkimus: Alkoholia ei kannattaisi juoda yhtään”

Tutkimus: Alkoholi ei koskaan terveellistä alle 40-vuotiaille, tiukimmat rajat pitäisi asettaa 15–39-vuotiaille miehille.”

Nämä hakutulokset kuulostava tylsiltä, koska se ensimmäinen artikkeli lupaili viinin terveysvaikutuksia. Jatketaan etsimistä.

Tuore suomalaisanalyysi: Olut on mainio palautusjuoma!”

Tutkijat: Mikä tahansa alkoholi voikin olla terveydelle hyväksi.”

Jättitutkimus tukee väitettä: Alkoholin käyttö kannattaa”

No nyt puhutaan asiaa! Nämä artikkelit eivät voi olla väärässä! Vai voiko?

Ikävä pilata tunnelma heti alkuunsa. Verkko pursuilee terveyteen liittyvää tietoa. Sitä on niin suunnattoman paljon, että jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Jokainen meistä on joskus ainakin hetken verran uskonut valeuutiseen, väärennettyyn kuvaan tai muuhun harhaanjohtavaan tietoon.

Tavallisin virhe tiedon haussa on tiedon valikoiminen eli niin sanottu kirsikanpoiminta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hakutuloksista etsitään vahvistusta omalle käsitykselle. Tässä tapauksessa valittiin ne artikkelit, jotka tukevat alkoholin terveysvaikutuksia ja sivuutettiin ne, jotka eivät sovi omaan ajatusmaailmaan eli väittävät alkoholin olevan haitallista.

Yllä luetellut esimerkkiotsikot eivät välttämättä ole kuitenkaan valetta. Yksittäinen tutkimustulos ei kuitenkaan vielä riitä tieteellisten johtopäätösten tekemiseen. Monet lehdet valitsevat otsikoihin usein ne kohdat tutkimuksesta, jotka herättävät ihmisten mielenkiinnon.

Jos artikkelissa ei viitata tutkittuun tietoon, siihen on syytä suhtautua varovaisesti. Tieteellinen tieto ei siis ole mielipidekysymys eikä mielipide ole aina fakta. Valeuutisen, huhun tai salaliittoteorian tunnistaa siitä, että se ei kestä aitoa kriittistä tarkastelua.

Toinen huomioitava asia on, että kuka tietoa esittää, jos artikkelissa ei viitata tutkimukseen. Professoreihin ja lääkäreihin on totuttu luottamaan ja heidän näkemyksiään kuunnellaan. Asiantuntijoina kuitenkin esiintyy myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole todellisuudessa asiantuntijuutta kyseiseen aiheeseen.

Välillä kohtaa myös päihteisiin liittyviin anekdootteihin. Anekdootti on lyhyt, usein liioiteltu tarina henkilöstä tai tapahtumasta. Esimerkiksi väite, että ”viinaa olen juonut 40 vuotta eikä mitään terveyshaittoja ole ollut”, on anekdootti. Myös anekdootteihin on hyvä suhtautua kriittisesti ja oppia tunnistamaan ne kaiken tiedon joukosta.

On hyvä tiedostaa, että tiede ja tutkimus on kumulatiivista eli kasautuvaa. Uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti ja sitä tulee aina tarkastella suhteessa aikaisempaan tietoon. Hyvin harvoin yksittäinen tulos ja otsikko iltapäivälehdessä kykenee kumoamaan aikaisemman tieteellisen ymmärryksen aiheesta. Eli yksi otsikko alkoholin terveysvaikutuksista ei kumoa aiempaa tietoa päihteiden aiheuttamia riskejä. Hyvä perussääntö luotettavalle tiedolle on, että jos väite tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole.

Lähteet:

http://www.tervettaskeptisyytta.net/motivoitu-kirsikanpoiminta/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/11/tunnista-luotettava-uutinen-kysy-nama-7-kysymysta

https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/naista-merkeista-tunnistat-vaaran-tiedon-verkossa