Yhä kuulee puhuttavan, että päihderiippuvuus on oma valinta ja vähintäänkin itseaiheutettua: itsepähän kokeilit, ei kukaan pakottanut! Miksi toiset sairastuvat päihderiippuvuuteen ja toiset pystyvät lopettamaan pidemmänkin käyttöputken jälkeen ongelmitta? Mikä päihteissä oikein koukuttaa?
Kaikki päihteet vaikuttavat aivoissamme keskushermostossa stimuloiden mielihyväkeskusta ja vaikuttaen mielihyvää tuovien välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin tuotantoon. Osa päihteistä, kuten alkoholi, rauhoittavat- ja keskushermostoon vaikuttavat (PKV) lääkkeet ja heroiini vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti: olo rauhoittuu, liikkeet hidastuvat ja kiputuntemukset laimenevat. Osa päihteistä ovat puolestaan keskushermostoa kiihdyttäviä, jotka saavat aikaan esimeriksi energisyyttä, kaikkivoipaisuuden tunnetta ja onnellisuuden kokemista. Näitä stimulantteja ovat esimerkiksi amfetamiini ja ekstaasi.
Päihteet saavat aikaan mielihyvähormonien piikin, joka saa aikaan miellyttävän tunteen. Aivojen sopeutuessa päihdyttävään aineeseen siitä saatava mielihyvä kuitenkin laimenee aivojen vapauttaessa yhä vähemmän ja vähemmän mielihyvää tuomia hormoneja. Tämä johtaa siihen, että päihdettä on käytettävä suurempia määriä saadakseen siitä mielihyvää. Toleranssi kasvaa ja riski päihderiippuvuuteen moninkertaistuu. Päihderiippuvuuden kehittyessä aivot alkavat vaatia päihdettä pysyäkseen normaalitilassa ja päihteen käytöstä ei tulekaan enää mielihyvää, ainoastaan normaali olo. Olet koukussa ja tarvitset päihdettä selvitäksesi elämäsi normaaleista askareista. Lopetusyritykset saavat aivosi vaatimaan ainetta lisää ja käyttämättömyys saa aikaan raastavat vieroitusoireet.


Ketkä ovat sitten riskissä sairastua? Päihderiippuvuuteen sairastumiseen on tutkittu olevan riskitekijöitä, joita ovat mm. seuraavat:
• Perinnöllinen alttius ja geenit. Mikäli perheessäsi tai lähisuvussasi on päihderiippuvaisia, on myös sinulla geneettisesti suurempi risti sairastua päihderiippuvuuteen
• Elinympäristö. Mikäli kaveripiirissäsi on paljon päihteitä käyttäviä tai päihteitä on erityisen helposti saatavilla, lisää se päihderiippuvuuden riskiä
• Syrjäytyminen. Koulusta tai töistä jättäytyminen, harrastuksien puuttuminen ja yksinäisyys lisäävät riskiä päihteiden haitalliseen käyttöön ja päihderiippuvuuteen
• Mielenterveyden haasteet ja oppimisvaikeudet. Monet kokeilevat päihteitä masennus- ja ahdistusoireilun hallintaan, mutta päihteet pahentavat pitkällä jänteellä pahaa oloa. Päihteet myös itsessään vaikeuttavat jo olemassa olevia mielenterveysongelmia ja voivat aiheuttaa esim. masennusta.
• Varhaiset päihdekokeilut. Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihteitä kokeilee ensimmäisiä kertoja, sitä suuremmassa riskissä on päihderiippuvuuteen sairastumisessa.

Onko siis päihderiippuvuus oma vika vai sattuman kauppaa? Päihderiippuvuus on sairaus, jonka syntymiseen on useita riskitekijöitä. Päihderiippuvuuteen sairastumisen riskiä voi kuitenkin pienentää esimerkiksi huolehtimalla mielen hyvinvoinnista, hakemalla mielihyvää turvallisista lähteistä kuten harrastuksista ja päihteettömistä ihmissuhteista sekä rakentamalla itselle mielekästä arkea esim. opiskelujen tai töiden parissa.

Mikäli olet huolissasi omasta tai läheisesi päihteidenkäytöstä, saat apua:
• Päihdeneuvonta 24/7 (maksuton ja anonyymi) p. 0800 900 45
• Valtakunnallinen kriisipuhelin 24/7 p. 09 2525 0111
• AA:n auttava puhelin päihteiden käyttäjille joka päivä klo 9–21 p. 09 750 200
• NA:n infopuhelin päihteiden käyttäjille joka päivä klo 18–20 p. 050 307 7597
Irti huumeista ry:n auttava puhelin huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen numerossa 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat)