Alaikäisen rikosoikeudellinen vastuu

Suomessa rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta. Tätä nuorempia henkilöitä pidetään rikoslainsäädännössä lapsina, eikä heitä voida tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Rikosoikeudellisia seuraamuksia ovat yleisesti sakko tai vankeusrangaistus. Alle 15-vuotiaaseen rikoksentekijään sovelletaan lastensuojelullisia toimia ja vahingonkorvausvastuuta. Eli alle 15-vuotias voidaan tuomita vahingonkorvaukseen, mutta ei rangaistukseen.

Yli 15-vuoden ikärajan ylittäneiden nuorten kohdalla rangaistukset ovat lievempiä kuin aikuisilla. Usein katsotaan, että nuoren tekemä rikos on pikemminkin osoitus tämän kypsymättömyydestä ja ajattelemattomuudesta kuin harkitusta päätöksestä rikkoa lakia. Ehdottomia laitosrangaistuksia pyritään välttämään, koska vankilajakso voi aiheuttaa haittaa nuoren mahdollisuuteen saada normaali sosiaalinen, ammatillinen, koulutuksellinen ja seksuaaliseen kehitys.

Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020-raportti

Vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn tuloksista voidaan tarkastella nuorten rikoskäyttäytymisen muutoksia vuodesta 1995 lähtien. Raportissa käsitellään myös nuorten joutumista rikosten uhriksi, uhrikokemusten muutoksia sekä nuorten rikollisuutta koskevia asenteita.

Raportin mukaan nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten väheneminen näyttää pääosin päättyneen. Tällä hetkellä ei siis ole havaittavissa rikoskäyttäytymisen vähenemistä. Päihteiden käyttöön liittyviä muutoksia havaittiin muiden huumeiden kuin hasiksen tai marihuanan käytön lisääntymisenä.

Nuorista 4 % oli pahoinpidellyt toisen henkilön kyselyä edeltävän vuoden aikana. Pahoinpitelyn kohteena oli ollut 10 % nuorista. Väkivalta oli muuttunut aggressiivisemmaksi ja yhä useampi uhreista tarvitsi sairaalahoitoa. Kuitenkin nuorten väkivallasta ja vahingonteoista suurempi osa tulee nykyisin poliisin tietoon.

Yhä useampi nuori on ollut viharikosten kohteena viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2020 noin joka kuudes nuorten väkivallanteko liittyi tekijän vihaan uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Nuorten rikollisuutta koskevat asenteet olivat muuttuneet osin hyväksyvämmiksi viime vuosina.

Päihteiden yhteys rikollisuuteen

Päihteiden käyttö on merkittävä turvallisuutta uhkaava tekijä. Erityisesti väkivalta- ja liikennerikoksia tehdään päihtyneenä. Suomalaisista vangeista noin 80 %:lla on päihderiippuvuus. Alkoholi, amfetamiini ja bentsodiatsepiinit altistavat väkivaltaiselle ja impulsiiviselle käyttäytymiselle. Henkirikoksista noin 80 % tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Rattijuopumuksissa huumeiden ja lääkkeiden osuus on noussut merkittävästi. Päihtyneenä ajaneiden aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolleista noin joka kuudes on rattijuopon kyydissä ollut ja joka kymmenes täysin sivullinen.

Alaikäiselle alkoholin myyminen on rikos. Silti 41 prosenttia alaikäisistä oli ollut humalassa elämänsä aikana. Marihuanaa tai hasista oli käyttänyt tai kokeillut 9 prosenttia nuorista. Neljä prosenttia oli käyttänyt muita huumeita. Muiden huumeiden käyttö oli yleisempää pojilla kuin tytöillä. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli joskus elämänsä aikana ajanut humalassa autolla, moottoripyörällä tai mopolla.

Lähteet

Nuorena henkilönä tehty rikos

https://www.minilex.fi/a/nuorena-henkil%C3%B6n%C3%A4-tehty-rikos

Päihteiden käyttö ja riski syyllistyä muita vahingoittaviin tekoihin. https://www.duodecimlehti.fi/duo16538

Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/326622